Aurinkoista iltapäivää Rullakartiinasta!
On ollut taas niin mukavasti touhua, että ei ole kerennyt blogitekstiäkään kirjoittamaan. Nyt päätin kuitenkin yhtiökumppaneitten hyväksyvien nyökkäysten saattelemana istahtaa hetkeksi tietokoneen ääreen.
|
Yhtenä kauniina sunnuntaina meillä oli tarjolla myös herkullista mansikkabritatorttua. Onneksi tajusimme ajoissa kaapata myös itsellemme omat palaset, ettemme jääneet vallan ilman. :) |
Perjantaina oli jännittävä päivä. Monella tapaa mieliinpainuva. Ensinnäkin itselleni erityistä päivässä oli se, että täytin kyseisenä päivänä vuosia. Rakkaat yhtiökumppanit olivat järjestäneet minulle ihanan yllätyksen aamusta. En osannut ollenkaan arvata mitään, vaikka edellisenä iltana ihmettelinkin ihan vähän, että miksi Ansso halusi välttämättä herätä leipomaan aamulla pullia, vaikka olisi ollut minun vuoro. Yritin jankata vastaan, mutta yhtiökumppanini tyrmäsi jokaisen vastalauseen. Aamulla sitten heräsin ja ihmettelin, että miksi maitoa vaahdotetaan jo tähän aikaan aamusta. Mutta ihminen keksii jokaiseen outoon asiaan jonkun loogisen selityksen. Ajattelin, että jommalla kummalla yhtiökumppaneistani oli alkanut tehdä mieli kaakaota aamupalan lisukkeeksi. Kun yritin tulla silmät ristissä keittiöön, ystäväni ajoivat minut kiireen vilkkaa takaisin nukkumaan. Ja kohta sain naurun ja onnen kyyneleet silmiini, kun nämä kaksi rakasta ystävää tulivat iloisesti onnittelulaulua laulaen huoneeseeni, ja käsissään he kantoivat tarjotinta. En ole koskaan saanut syntymäpäiväaamuna aamupalaa sänkyyni, mutta kerta se on ensimmäinenkin. Kaakaoon oli vaahdotettu maitovaahto, kynttilä lepatti tarjottimella ja pätkiksille oli raaskittu uhrata syntymäpäivän kunniaksi ainoa Mariskoolimme.
|
Synttäritarjotin. Kiitos tytöt, ootte ihanaakin ihanampia! <3 |
Sitten tuli toinen yllätys. Myrsky. Yhtäkkiä puolet Rullakartiinasta oli pimeänä ja hädissämme kuljetimme kakkuja toiseen jääkaappiin keittiön puolelle, jossa onneksi toimi sähköt. Ulla riisui essunsa pois ja alkoi sähkömieheksi. Reppain kätösin hän koetti jokaisen sulakkeen, mutta sulakkeissa vika ei ollut. Kassa oli myös pimeänä ja kauhuksemme tajusimme, että jäätelöpakastinkihan alkaa pian sulamaan. Päätin, että heti kun yksikään miespuolinen asiakas astuu ovesta sisään, niin hän saa luvan tulla auttamaan meitä raukkoja. Ja pian saimme erään sankarin avuksemme, ja huokasimme helpotuksesta. Kohta myös naapurista kuskattiin meille jatkoroikkaa, jotta saisimme kassakoneen taas kilisemään ja jäätelöt säilymään edelleen kiinteässä olomuodossa. Onneksi keittiön puolella kaikki pelasi, ja saimme sähköt keittiön puolelta myös kahvilan puolelle. Eteisessäkin tuntui ihan joululta, kun steariini tuoksui ja kynttilät lepattivat. :)
|
Erittäin kätevä keksintö tämä jatkoroikka. Ja ihanalle naapurille suuren suuri kiitos ripeästä avusta! |
Ja sitten meinasin taas uudemman kerran samalle päivälle saada kyyneleet silmiini, kun kaksi ihanaa kylän tyttöä (jotka käyvät meitä ilahduttamassa lähes päivittäin) tulivat kahvilaan, ja toisella heistä oli kädessä kukkakimppu, ja toisella oranssi syntymäpäiväkortti. Korttiin oli piirretty kuva minusta myyntitiskin takana. Pääni yläpuolella olevassa puhekuplassa luki: "Ihanaa!" Vissiinkin viljelen kyseistä lausahdusta suht koht usein. :D Ja myöhemmin tytöt paljastivat, että kukkakimppu oli kerätty mummon kukkapenkistä. Oletteko tytöt suloisia, niin olette!
|
Ihanien tyttöjen poimima kukkakimppu löysi tiensä yhdelle kahvilan pöydistä. Siellä se kukoistaa edelleenkin. |
Tämä päivä on myöskin ollut suhteellisen jännittävä. Meillä oli kiireinen aamu, koska meillä oli paljon leivottavaa. Ja tietenkin juuri silloin, kun on kiirettä, niin myös tekevälle sattuu. Olemme vissiinkin aikamoisia mestareita levyjen kanssa. Jostain syystä ne ovat silloin päällä kun niiden ei pitäisi ja toisinpäin. Aamulla olimme juuri saaneet mutakakun uunista ja laskeneet sen hellalle, kunnes vähän ajan kuluttua havahduimme palaneen käryyn. KÄÄK!! Mutakakun alla oleva levy oli jostain kumman syystä päällä!! Ja kun nostin hädissäni vuoan levyltä ja yritin kurkistaa, oliko pohja palanut, vuoka räksähti kuumuuttaan palasiksi lattialle kas näin:
|
Kas kas. Kui siin si näin kävi? Nyt häätyy totta tosissans alakaa tarkisteleen levyjä harva se sekunti. |
Ja voi sitä käryn määrää! Aamutoilailuista autuaan tietämättömänä aamun ensimmäinen asiakas kehui vielä lähtiessäänkin ihanaa pullan tuoksua. Olisipa vain tiennyt, että mitkä raikkaat tuoksut keittiön puolelta olivat leijailleet vielä hetki sitten.
|
Mansikat taitavat olla tältä kesältä jo kohta ohi. Siksipä tekaisimme ehkä viimeisimmistä mansikoista makoisat jätskiannokset itsellemme! :) |
|
Jos mansikat ovat tältä kesältä ohi, niin mustikoita on senkin edestä! Saimme pohojosesta tuliaisina ihania tuoreita mustikoita, joista teimme herkullista mustikkapiirakkaa. Eräskin asiakas tuli kolmen suklaan kakun syötyään uudestaan myyntitiskin taakse ja tilasi mustikkapiirakkaa, "yleisöpalautteen perusteella". :) |
Ihanaa tiistaipäivää kaikille ja nähdään Rullakartiinassa! :)