IDYLLINEN KESÄKAHVILA LAITILASSA UNTAMALAN KYLÄSSÄ

lauantai 10. elokuuta 2013

Viimeistä viikkoa viedään!


Ei meillä voi oikeasti alkaa viimeinen kahvilaviikko! Mitenhän sitä es osaa palata takaisin omaan elämään? Meiän on varmaan pakko edelleenki herätä yheksältä joka aamu tekemään etes pienenpieni pullataikina, jotta kämpälle leijuis myös tulevina aamuina vaniljatoscapullien huumaava tuoksu. Ihan siis vieroitusoireita välttääksemme. 

Keikkuva kynttilä.
Eräs kylän poika, jonka Jopo nojaa lähes päivittäin Rullakartiinan seinustalle, tuli eilen myyntitiskin taakse ja ilmoitti seuraavasti: "mää päätin, et te tulett taas tän ens kesän". :)


Eilen iltapäivällä meillä pirisi puhelin ja paikallinen ihana vanhempi pariskunta soitti ja pyysi meitä illaksi saunomaan. Ja mehän mentiin! Saatiin jo toistamiseen tälle kesälle istua ulkosaunan lauteilla silmät epätodesta ymmyrkäisenä. Eihän me oltas voitu ollenkaan uskoa, että me ystävystytään jonkun asiakaspariskunnan kanssa tällä tavalla, että päästään saunomaan heidän luokseen perjantai-iltana! Saunan jälkeen löysimme itsemme kahvikuppien äärestä vanhan pariskunnan olohuoneesta, ja juttua riitti! Saimme kuulla pariskunnan yhteisen elämän alkutaipaleesta, mikä oli enemmän kuin mielenkiintoista näin romanttisille ja uteliaille sieuluille. Silmät vedessä nauroimme yömyöhään eikä meistä kukaan ois malttanut lopettaa niin hauskaa iltaa! Naurusta edelleen hoiperrellen pääsimme vihdoin jossain vaiheessa yötä takaisin Rullakartiinaan ja unten maille. Vatsalihakset on edelleen kipeinä eilisiltaisesta nauramisesta! :) 

Saunan lauteilta pulahdimme uimaan pihalla olevaan lampeen.
Nyt kun on enää viikonpäivät jäljellä tätä meidän toteutunutta unelmaa, niin tuntuu, että tässä tulee niin montaa asiaa ikävä...

...kuten esimerkiksi tätä pientä torimyyjää, joka piti kilpailevaa kojua kahvilamme ulkopöydällä eilisiltana. :) Vaaleat kultaiset kiharat toripöydän takana vetivät asiakkaita virtanaan, ja maasta poimitut lehdet, kivet ja kukat lähtivät kuittihintaan (kerrankin lompakossa lojuville kuiteille oli käyttöä!). Minäkin pääsin ostoksille ja sain etualalla olevan kukan kahdella rahalla. Ja kaupan päälle ystävällinen myyjä antoi velä kukkaruukun!

Ikävä tulee myös tätä ilta-aurinkoa! P.S. Liinat eivät aina tahdo pysyä paikoillaan ulkopöydissä ja ruttaantuvat vähän reppanasti (eli taiteellisesti) kynttilän ympärille. :)

Turkinpippurimarenkia, nams!
Nyt minä kipaisen tuonne ulos iltapäiväaurinkoon ja toivotan teille aurinkoista lauantaita! Ja tervetuloa kaikki vielä viimeisille kahveille Rullakartiinaan! :) Hasta pronto!

sunnuntai 4. elokuuta 2013

"Vinkei kahvilan pitämissee"

Miten kahvilaa pyöritetään ja millaista meidän kahvilan pito on ollut? Tässä Kahvila Rullakartiinassa hyväksi koettuja tapoja pyörittää kahvilaa. Ihan vaan tiedoksi tai omasta kahvilasta haaveileville neuvoksi. :) 

Eli muutamia "vinkei kahvilan pitämissee":
  • Käytä voimaa kakun leikkaamisessa niin kakkupalojen reunoista tulee siistimpiä:
Yhtiökumppanilla voimaa on liikakin. Pelannut kesän aikana varmaan liian paljon tennistä. Kuva: Selja Kinnunen

  • Älä polta pullia, keksejä tai kakkuja:
Palaneet leivonnaiset ei houkuttele asiakkaita, ne tuovat lisätyötä, niissä on palovaara ja kaiken kukkuraksi yhtiökumppanit voivat antaa tällaisista kämmäyksistä rangaistuksia. 

Onneksi tätä autoa ei tarvinnut soittaa paikalle, vaan se tuli itseohjautuvasti hyvien pullien kutsumana Rullakartiinan parkkipaikalle. Kuva: Selja Kinnunen

  • Vietä firman tykypäiviä säännöllisesti:
Meillä on kesä täynnä onnistuneita kahvilapäiviä, mutta myös onnistuneita vapaapäiviä sekä mahtavia tykykohteita. Naantali, Rauma, Turku, Uusikaupunki... 

Kuva: Selja Kinnunen

  • Ole tarkkana kirjanpidossa ja ota kaikki kuitit talteen:
Kirjanpidossa on tulot ja menot kirjattuna. Yksinkertaista? Ajattelimme kuitenkin ulkoistaa kirjanpidon, vaikka alkukesästä homma tuntui helpolta hoitaa itse. 

Nimittäin tällä hetkellä kirjanpito näyttää pyrstötähdiltä.

  • Pidä keittiö siistinä:
Onhan se ällöttävää, jos on ällöttävä keittiö. Korjaa siis jäljet heti ja huolehdi, että yksi on aina tekemässä tiskiä. 

Mutta joskus, kuten esim. Taiteiden yössä asiakaspaljous voi yllättää. Kuva: Selja Kinnunen

  • Suunnittele kahvilan tapahtumat myöhässä
    :

On tiistai ja neljä päivää Rullakartiinan perjantaiseen Taiteiden yöhön. Laitamme ilmoituksen lehteen kirkkokonsertista: "Soittoa ja laulua, useita esiintyjiä. Tervetuloa!" Tämän jälkeen aloitamme hommaamaan esiintyjiä. Torstaiaamuna pohdimme, että onko kaksi sama asia kuin usea. Mutta perjantai-iltana nautimme loistavasta konsertista, johon useat (>kaksi) spontaanit ystävämme olivat lupautuneet esiintymään!! Kirkon penkissä ei voi kuin huokailla, voiko ystävillämme olla tällaisia taitoja! Konsertin jälkeen sama ihmetys jatkuu kahvilan salissa, jossa kuulimme tunteikasta runon lausuntaa, sellon ja viulun soittoa, harmonin poljentaa ja uskomatonta laulua. Unohtamatta kokeneita tulevaisuuden ennustajia Ludmilaa ja Jereä. KIITOS, esiintyjät ja vieraat! Taiteiden yö oli tunnelmallinen!



Kuva: Selja Kinnunen


Kuva: Lydia Toivanen 

keskiviikko 31. heinäkuuta 2013

Taiteiden yö perjantaina 2.8. Rullakartiinassa!!

Kesä lähenee loppuaan, mutta vielä on yksi kesän huipputapahtumïsta edessäpäin. Rullakartiinan Taiteiden yö alkaa perjantaina 2.8.2013 kello 19.00 kirkkokonsertilla Untamalan kirkossa. Konsertin jälkeen Taiteiden yö jatkuu Rullakartiinan sisä- ja ulkotiloissa erilaisin taiteen muodoin. Kahvila on avoinna kello 22.00 asti. Tervetuloa kesän lopettajaisiin ja syksyn avajaisiin Rullakartiinaan. Tavataan perjantaina!

Kuva: Tiila Maaninka

tiistai 30. heinäkuuta 2013

Mitä Rullakartiinassa tapahtuu öisin?

Kuten monet ehkä tietävätkin nukumme, työskentelemme ja veitämme vapaapäiviämme Rullakartiinassa. Koska talo on vanha, 1800-luvun lopulla rakennettu, monet ovetkin kyselleet tapaamisistamme pönthiittisten eli kummitusten kanssa. Nyt kirjoitankin teille hiukan Rullakartiinan öistä!

Tämän näköisen ikkunan takana siskonpetimme on piilossa. Emme pane pahaksemme ikkunan alla laulajia :)


Nukumme pienoisessa huoneessa, siskonpedissä sulassa sovussa vaatteiden ja ylimäärästen tavaroiden keskellä. Yöt alkavat kärpästen tappamisella, joita täällä Rullakartiinassa piisaa. Olen niiden listimisessä erityisen huono (vien lätkän kuulemma liian hitaasti, liian lähelle uhria, jolloin se kerkeää lennähtää pakoon) ja muutenkin annan niiden mieluummin elää, lisäksi omistan korvatulpat, mikä helpottaa huomattavasti nukkumista kärpästen kanssa. Useimmiten Ulla hoitaa kärpästen listmisen perinteisin keinoin kärpäslätkän avulla. Kun kärpäset on tapettu (tai niin ainakin luulemme) rauha laskeutuu huoneeseemme ja pian hiljainen tuhina täyttää huoneen, kunnes erään yhtiökumppanimme unissapuhuminen rikkoo sen. Uneksiva yhtiökumppanimme on puhellut muun muassa juhlista, tapahtumista ja ihmisistä, lauseet eivät ole kovin selkeitä, mutta sanat sen sijaan ovat.  

Emme ole vielä nähneet kummituksen vilaustakaan Rullakartiinassa, mutta ehkäpä yksi yö kyläkirkossa voisi tuoda senkin kokemuksen kesäämme?




Monet ovat kyselleet, kuinka aikaisin aamuyöstä nousemme leipomaan. Havahdun usein aamuyöllä sikiunestani, en suinkaan herätyskellon vaativaan pirinään, vaan unenpöpperöisen yhtiökumppanin tai yövieraan hortoiluun ympäri huonetta, kärpäslätkä kourassa aamuvalon virkistämien kärpästen perässä.

Tässä yksi aamuvalosta innostunut kärpänen on kohdannut tiensä pään kärpästarrassa.

Rullakartiinan yöhön liittyvät tiiviisti myös yövieraat. Kahvilan puoleinen sali muuttuu melkein kerran viikossa makuusaliksi, kun ystäviä majoittuu kahvilaamme yöksi. Näistä makuutiloista ei valitettavasti ole kuvamateriaalia, mutta voitte tulla itse testaamaan ja katsomaan kahvila Rullakartiinan yövieraspalvelun. Palvelu tosin on melko köykäistä, mutta aamupuuron kaikki halukkaat ovat tähän mennessä saaneet. Kiitos kaikille yövieraille, kun olemme saaneet arkeemme iloa ja vipinää kauttanne. 

Yhteenvetona voisi sanoa, että onneksi meitä valvottavat kärpäset ja ystävät, eivätkä huolet!

tiistai 23. heinäkuuta 2013

Jännitysmomentteja Rullakartiinassa

Aurinkoista iltapäivää Rullakartiinasta!


On ollut taas niin mukavasti touhua, että ei ole kerennyt blogitekstiäkään kirjoittamaan. Nyt päätin kuitenkin yhtiökumppaneitten hyväksyvien nyökkäysten saattelemana istahtaa hetkeksi tietokoneen ääreen. 

Yhtenä kauniina sunnuntaina meillä oli tarjolla myös herkullista mansikkabritatorttua. Onneksi tajusimme ajoissa kaapata myös itsellemme omat palaset, ettemme jääneet vallan ilman. :)
Perjantaina oli jännittävä päivä. Monella tapaa mieliinpainuva. Ensinnäkin itselleni erityistä päivässä oli se, että täytin kyseisenä päivänä vuosia. Rakkaat yhtiökumppanit olivat järjestäneet minulle ihanan yllätyksen aamusta. En osannut ollenkaan arvata mitään, vaikka edellisenä iltana ihmettelinkin ihan vähän, että miksi Ansso halusi välttämättä herätä leipomaan aamulla pullia, vaikka olisi ollut minun vuoro. Yritin jankata vastaan, mutta yhtiökumppanini tyrmäsi jokaisen vastalauseen. Aamulla sitten heräsin ja ihmettelin, että miksi maitoa vaahdotetaan jo tähän aikaan aamusta. Mutta ihminen keksii jokaiseen outoon asiaan jonkun loogisen selityksen. Ajattelin, että jommalla kummalla yhtiökumppaneistani oli alkanut tehdä mieli kaakaota aamupalan lisukkeeksi. Kun yritin tulla silmät ristissä keittiöön, ystäväni ajoivat minut kiireen vilkkaa takaisin nukkumaan. Ja kohta sain naurun ja onnen kyyneleet silmiini, kun nämä kaksi rakasta ystävää tulivat iloisesti onnittelulaulua laulaen huoneeseeni, ja käsissään he kantoivat tarjotinta. En ole koskaan saanut syntymäpäiväaamuna aamupalaa sänkyyni, mutta kerta se on ensimmäinenkin. Kaakaoon oli vaahdotettu maitovaahto, kynttilä lepatti tarjottimella ja pätkiksille oli raaskittu uhrata syntymäpäivän kunniaksi ainoa Mariskoolimme. 

Synttäritarjotin. Kiitos tytöt, ootte ihanaakin ihanampia! <3
Sitten tuli toinen yllätys. Myrsky. Yhtäkkiä puolet Rullakartiinasta oli pimeänä ja hädissämme kuljetimme kakkuja toiseen jääkaappiin keittiön puolelle, jossa onneksi toimi sähköt. Ulla riisui essunsa pois ja alkoi sähkömieheksi. Reppain kätösin hän koetti jokaisen sulakkeen, mutta sulakkeissa vika ei ollut. Kassa oli myös pimeänä ja kauhuksemme tajusimme, että jäätelöpakastinkihan alkaa pian sulamaan. Päätin, että heti kun yksikään miespuolinen asiakas astuu ovesta sisään, niin hän saa luvan tulla auttamaan meitä raukkoja. Ja pian saimme erään sankarin avuksemme, ja huokasimme helpotuksesta. Kohta myös naapurista kuskattiin meille jatkoroikkaa, jotta saisimme kassakoneen taas kilisemään ja jäätelöt säilymään edelleen kiinteässä olomuodossa. Onneksi keittiön puolella kaikki pelasi, ja saimme sähköt keittiön puolelta myös kahvilan puolelle. Eteisessäkin tuntui ihan joululta, kun steariini tuoksui ja kynttilät lepattivat. :)

Erittäin kätevä keksintö tämä jatkoroikka. Ja ihanalle naapurille suuren suuri kiitos ripeästä avusta!
Ja sitten meinasin taas uudemman kerran samalle päivälle saada kyyneleet silmiini, kun kaksi ihanaa kylän tyttöä (jotka käyvät meitä ilahduttamassa lähes päivittäin) tulivat kahvilaan, ja toisella heistä oli kädessä kukkakimppu, ja toisella oranssi syntymäpäiväkortti. Korttiin oli piirretty kuva minusta myyntitiskin takana. Pääni yläpuolella olevassa puhekuplassa luki: "Ihanaa!" Vissiinkin viljelen kyseistä lausahdusta suht koht usein. :D Ja myöhemmin tytöt paljastivat, että kukkakimppu oli kerätty mummon kukkapenkistä. Oletteko tytöt suloisia, niin olette! 

Ihanien tyttöjen poimima kukkakimppu löysi tiensä yhdelle kahvilan pöydistä. Siellä se kukoistaa edelleenkin.
Tämä päivä on myöskin ollut suhteellisen jännittävä. Meillä oli kiireinen aamu, koska meillä oli paljon leivottavaa. Ja tietenkin juuri silloin, kun on kiirettä, niin myös tekevälle sattuu. Olemme vissiinkin aikamoisia mestareita levyjen kanssa. Jostain syystä ne ovat silloin päällä kun niiden ei pitäisi ja toisinpäin. Aamulla olimme juuri saaneet mutakakun uunista ja laskeneet sen hellalle, kunnes vähän ajan kuluttua havahduimme palaneen käryyn. KÄÄK!! Mutakakun alla oleva levy oli jostain kumman syystä päällä!! Ja kun nostin hädissäni vuoan levyltä ja yritin kurkistaa, oliko pohja palanut, vuoka räksähti kuumuuttaan palasiksi lattialle kas näin:

Kas kas. Kui siin si näin kävi? Nyt häätyy totta tosissans alakaa tarkisteleen levyjä harva se sekunti.

Ja voi sitä käryn määrää! Aamutoilailuista autuaan tietämättömänä aamun ensimmäinen asiakas kehui vielä lähtiessäänkin ihanaa pullan tuoksua. Olisipa vain tiennyt, että mitkä raikkaat tuoksut keittiön puolelta olivat leijailleet vielä hetki sitten. 

Mansikat taitavat olla tältä kesältä jo kohta ohi. Siksipä tekaisimme ehkä viimeisimmistä mansikoista makoisat jätskiannokset itsellemme! :)
Jos mansikat ovat tältä kesältä ohi, niin mustikoita on senkin edestä! Saimme pohojosesta tuliaisina ihania tuoreita mustikoita, joista teimme herkullista mustikkapiirakkaa. Eräskin asiakas tuli kolmen suklaan kakun syötyään uudestaan myyntitiskin taakse ja tilasi mustikkapiirakkaa, "yleisöpalautteen perusteella". :)
Ihanaa tiistaipäivää kaikille ja nähdään Rullakartiinassa! :)


torstai 18. heinäkuuta 2013

Kukkiva Rullakartiina

Etelän puutarhasta saatiin kukkakimppu. Kuva: Selja Kinnunen

Päivänkakkarapelto Rullakartiinan vieressä on jo kuihtunut alkukesän loistosta, mutta meillä Rullakartiinassa kukoistaa. Kiitos ystävien ja vieraiden, jotka ovat tuoneet kauniita kukkia tuliaisina meidän iloksi. Uskomatonta, miten paljon niitä on meille ojennettu ja ennen kaikkea uskomatonta ketä kaikkia mahtavia vieraita meillä täällä on ollut. "En kestä!" sanoisi yhtiökumppanini tähän väliin. Kukkien lisäksi kukoistavat kesän mansikat sekä meidän rullakartiinalaisten mielet. Pohdimme koko porukalla, miten meidän kesän toiveet ovat tähän asti täyttyneet. Yhteenvetona: kaikki ovat yllättyneitä, mitä kaikkea kivaa kesä on tähän asti ollutkaan ja mitä vielä on tulossa!! 

Pekunia tuli pohjosesta... Kuva: Selja Kinnunen

Krysanteemi rannikolta... Kuva: Selja Kinnunen

Naapurin tuomat mansikat koristavat kakkuja ja maistuvat hyviltä jätskiannoksissa! Tuuppa vaikka ite testaamaan! Kuva: Selja Kinnunen

Asiakkaita on ollut kivasti ja kiirusta on riittänyt. On leivottu, kahvitettu laulajia Sarkin museolla, juostu hakemaan unohdettu kahvimaito, siirrelty kylttejä, seurattu vieressä olevaa häämenoa... Maanantaina koittanut vapaa päivä tuntui sopivalta huhkimisen jälkeen. Silloin bongattiin kaatopaikalta löytö, josta olimme mielissämme.  Mitä lie tämäkin tuoli on kaikkea kokenut ja mitä vielä tulee kokemaan. Uusien elämien antaminen on hauskaa!
"Uusi" tuoli bongattu peräkärryltä Raumalla, pelastettu kaatopaikalle vienniltä ja asetettu kahvilan lukunurkkaukseen.

Kolmen suklaan kakun kerrokset ovat tasaantuneet kesän ja kokemuksen myötä. =) 



Heinänkorjuun aika olisi, mutta näitä heiniä ei saa vielä nostella mihinkään! Kuva Selja Kinnunen 

Vapaapäiviltä on kiva rullautua myös arkeen, nähdä omat kyltit ja tulla kotiin. =) Vautsi, minkä logon Taulun ja tapetin Birgit Paavola on meille suunnitellutkaan. Siihen ei silmä kyllästy, niin kuin ei koko Untamalaan ja Rullakartiinaankaan!

Kuva: Birgit Paavola

perjantai 12. heinäkuuta 2013

Juhlat on nyt juhlittu (ainakin vähäksi aikaa)


Miten sitä osaisi kuvailla viime viikonloppuisia runon ja suven juhlia? Rullakartiina täyttyi ääriään myöten runon, suven ja musiikin ystävävistä. Eino Leinon päiväksi oli suotu aurinkoinen ja lämmin sää. Vietimme kuitenkin juhlan ohjelmallisen osion sisällä, jotta runot ja musiikki kuuluisivat paremmin. Penkit ja pöydät loppuivat ihan alkumetreillä ja kaikki eivät mahtuneet suureen salonkiimme, vaan joutuivat kuuntelemaan esityksiä porstuassa. Tunnelma oli kuitenkin lämmin ja erittäin tiivis ihan sanan konkreettisessakin merkityksessä.

Jaskalle ja Eliakselle runsaat kiitokset hurmaavasta musisoinnista. Ollaan saatu maailman eniten palautetta teiän soitosta! Pellehypystä erityiskiitokset! Kuva: Tiila Maaninka


Me Rullakartiinalaiset emme ole mitään rutinoituneita tapahtuman järjestäjiä, mikä näkyi muun muassa siten että juhlat alkoivat puolisen tuntia myöhässä, kaikille ei riittänyt istuimia ja runon lausujat saivat runonsa vasta aivan pari minuuttia ennen juhlan alkamista, kiitos kaikille kun sieditte pientä Huvikumpumaista epätäydellisyyttä. Yksi yhtiökumppanimme oli juhlimassa ystävänsä valmistujaisia, joten olimme Seljan kanssa kahden palvelemassa juhlijoita, emmekä olisi selviytyneet ilman ahkeria ja ylen avuliaita ystäviämme, jotka kiessäsivät astioita keittiöön, tekivät tiskejä, kastelivat ja keräsivät kukkia, lausuivat runoja, musisoivat, ottivat kuvia, kantoivat tuoleja, jaksoivat odottaa kahvia ja olivat muutenkin henkisenä ja konkreettisena tukena. Kiitos kaikille viikonlopusta.

Innokkaimmat vieraat tulivat katsomaan, josko olisimme olleet auki ympäri vuorokauden. Ikuiseksi arvoitukseksi on jäänyt, kuka kumma intoutui kirjoittamaan suloisen runonsa meille kello 03.56 sunnuntaina aamuyöllä. Kuva: Selja Kinnunen
Rullakartiinan pöydät täyttyivät Laitilan kirjastosta lainatuista runokirjoista.

Kasitien varrella, aivan kahvilamme nurkalla on pelto, joka on istutettu täyteen Päivänkakkaroita. Niitä urhoolliset juhlijamme kävivät keräämässä käärmeita ja punkkeja uhaten. Kuva: Tiila Maaninka

Kuva: Tiila Maaninka

Saimme viikonloppuna uuden tuotteen Rullakartiinaan. Alpa valmistaa alpakan villasta tehtyjä pipoja, villapaitoja, huiveja ja vilttejä. Kua: Tiila Maaninka



Juhlien jälkeen arkeen palaaminen on sujunut oikein jouhevasti! Olemme saaneet nauttia yövieraista ja pääsimmepä myös kylään omalle pihallemme, kun pihaan oli parkkeerattu asuntoauto jonne saimme kyläkutsun. Täällä Rullakartiinassa arkikin tuntuu suurimmaksi osaksi juhlalta, kiitos kun teette arjestamme juhlaa.