IDYLLINEN KESÄKAHVILA LAITILASSA UNTAMALAN KYLÄSSÄ

keskiviikko 31. heinäkuuta 2013

Taiteiden yö perjantaina 2.8. Rullakartiinassa!!

Kesä lähenee loppuaan, mutta vielä on yksi kesän huipputapahtumïsta edessäpäin. Rullakartiinan Taiteiden yö alkaa perjantaina 2.8.2013 kello 19.00 kirkkokonsertilla Untamalan kirkossa. Konsertin jälkeen Taiteiden yö jatkuu Rullakartiinan sisä- ja ulkotiloissa erilaisin taiteen muodoin. Kahvila on avoinna kello 22.00 asti. Tervetuloa kesän lopettajaisiin ja syksyn avajaisiin Rullakartiinaan. Tavataan perjantaina!

Kuva: Tiila Maaninka

tiistai 30. heinäkuuta 2013

Mitä Rullakartiinassa tapahtuu öisin?

Kuten monet ehkä tietävätkin nukumme, työskentelemme ja veitämme vapaapäiviämme Rullakartiinassa. Koska talo on vanha, 1800-luvun lopulla rakennettu, monet ovetkin kyselleet tapaamisistamme pönthiittisten eli kummitusten kanssa. Nyt kirjoitankin teille hiukan Rullakartiinan öistä!

Tämän näköisen ikkunan takana siskonpetimme on piilossa. Emme pane pahaksemme ikkunan alla laulajia :)


Nukumme pienoisessa huoneessa, siskonpedissä sulassa sovussa vaatteiden ja ylimäärästen tavaroiden keskellä. Yöt alkavat kärpästen tappamisella, joita täällä Rullakartiinassa piisaa. Olen niiden listimisessä erityisen huono (vien lätkän kuulemma liian hitaasti, liian lähelle uhria, jolloin se kerkeää lennähtää pakoon) ja muutenkin annan niiden mieluummin elää, lisäksi omistan korvatulpat, mikä helpottaa huomattavasti nukkumista kärpästen kanssa. Useimmiten Ulla hoitaa kärpästen listmisen perinteisin keinoin kärpäslätkän avulla. Kun kärpäset on tapettu (tai niin ainakin luulemme) rauha laskeutuu huoneeseemme ja pian hiljainen tuhina täyttää huoneen, kunnes erään yhtiökumppanimme unissapuhuminen rikkoo sen. Uneksiva yhtiökumppanimme on puhellut muun muassa juhlista, tapahtumista ja ihmisistä, lauseet eivät ole kovin selkeitä, mutta sanat sen sijaan ovat.  

Emme ole vielä nähneet kummituksen vilaustakaan Rullakartiinassa, mutta ehkäpä yksi yö kyläkirkossa voisi tuoda senkin kokemuksen kesäämme?




Monet ovat kyselleet, kuinka aikaisin aamuyöstä nousemme leipomaan. Havahdun usein aamuyöllä sikiunestani, en suinkaan herätyskellon vaativaan pirinään, vaan unenpöpperöisen yhtiökumppanin tai yövieraan hortoiluun ympäri huonetta, kärpäslätkä kourassa aamuvalon virkistämien kärpästen perässä.

Tässä yksi aamuvalosta innostunut kärpänen on kohdannut tiensä pään kärpästarrassa.

Rullakartiinan yöhön liittyvät tiiviisti myös yövieraat. Kahvilan puoleinen sali muuttuu melkein kerran viikossa makuusaliksi, kun ystäviä majoittuu kahvilaamme yöksi. Näistä makuutiloista ei valitettavasti ole kuvamateriaalia, mutta voitte tulla itse testaamaan ja katsomaan kahvila Rullakartiinan yövieraspalvelun. Palvelu tosin on melko köykäistä, mutta aamupuuron kaikki halukkaat ovat tähän mennessä saaneet. Kiitos kaikille yövieraille, kun olemme saaneet arkeemme iloa ja vipinää kauttanne. 

Yhteenvetona voisi sanoa, että onneksi meitä valvottavat kärpäset ja ystävät, eivätkä huolet!

tiistai 23. heinäkuuta 2013

Jännitysmomentteja Rullakartiinassa

Aurinkoista iltapäivää Rullakartiinasta!


On ollut taas niin mukavasti touhua, että ei ole kerennyt blogitekstiäkään kirjoittamaan. Nyt päätin kuitenkin yhtiökumppaneitten hyväksyvien nyökkäysten saattelemana istahtaa hetkeksi tietokoneen ääreen. 

Yhtenä kauniina sunnuntaina meillä oli tarjolla myös herkullista mansikkabritatorttua. Onneksi tajusimme ajoissa kaapata myös itsellemme omat palaset, ettemme jääneet vallan ilman. :)
Perjantaina oli jännittävä päivä. Monella tapaa mieliinpainuva. Ensinnäkin itselleni erityistä päivässä oli se, että täytin kyseisenä päivänä vuosia. Rakkaat yhtiökumppanit olivat järjestäneet minulle ihanan yllätyksen aamusta. En osannut ollenkaan arvata mitään, vaikka edellisenä iltana ihmettelinkin ihan vähän, että miksi Ansso halusi välttämättä herätä leipomaan aamulla pullia, vaikka olisi ollut minun vuoro. Yritin jankata vastaan, mutta yhtiökumppanini tyrmäsi jokaisen vastalauseen. Aamulla sitten heräsin ja ihmettelin, että miksi maitoa vaahdotetaan jo tähän aikaan aamusta. Mutta ihminen keksii jokaiseen outoon asiaan jonkun loogisen selityksen. Ajattelin, että jommalla kummalla yhtiökumppaneistani oli alkanut tehdä mieli kaakaota aamupalan lisukkeeksi. Kun yritin tulla silmät ristissä keittiöön, ystäväni ajoivat minut kiireen vilkkaa takaisin nukkumaan. Ja kohta sain naurun ja onnen kyyneleet silmiini, kun nämä kaksi rakasta ystävää tulivat iloisesti onnittelulaulua laulaen huoneeseeni, ja käsissään he kantoivat tarjotinta. En ole koskaan saanut syntymäpäiväaamuna aamupalaa sänkyyni, mutta kerta se on ensimmäinenkin. Kaakaoon oli vaahdotettu maitovaahto, kynttilä lepatti tarjottimella ja pätkiksille oli raaskittu uhrata syntymäpäivän kunniaksi ainoa Mariskoolimme. 

Synttäritarjotin. Kiitos tytöt, ootte ihanaakin ihanampia! <3
Sitten tuli toinen yllätys. Myrsky. Yhtäkkiä puolet Rullakartiinasta oli pimeänä ja hädissämme kuljetimme kakkuja toiseen jääkaappiin keittiön puolelle, jossa onneksi toimi sähköt. Ulla riisui essunsa pois ja alkoi sähkömieheksi. Reppain kätösin hän koetti jokaisen sulakkeen, mutta sulakkeissa vika ei ollut. Kassa oli myös pimeänä ja kauhuksemme tajusimme, että jäätelöpakastinkihan alkaa pian sulamaan. Päätin, että heti kun yksikään miespuolinen asiakas astuu ovesta sisään, niin hän saa luvan tulla auttamaan meitä raukkoja. Ja pian saimme erään sankarin avuksemme, ja huokasimme helpotuksesta. Kohta myös naapurista kuskattiin meille jatkoroikkaa, jotta saisimme kassakoneen taas kilisemään ja jäätelöt säilymään edelleen kiinteässä olomuodossa. Onneksi keittiön puolella kaikki pelasi, ja saimme sähköt keittiön puolelta myös kahvilan puolelle. Eteisessäkin tuntui ihan joululta, kun steariini tuoksui ja kynttilät lepattivat. :)

Erittäin kätevä keksintö tämä jatkoroikka. Ja ihanalle naapurille suuren suuri kiitos ripeästä avusta!
Ja sitten meinasin taas uudemman kerran samalle päivälle saada kyyneleet silmiini, kun kaksi ihanaa kylän tyttöä (jotka käyvät meitä ilahduttamassa lähes päivittäin) tulivat kahvilaan, ja toisella heistä oli kädessä kukkakimppu, ja toisella oranssi syntymäpäiväkortti. Korttiin oli piirretty kuva minusta myyntitiskin takana. Pääni yläpuolella olevassa puhekuplassa luki: "Ihanaa!" Vissiinkin viljelen kyseistä lausahdusta suht koht usein. :D Ja myöhemmin tytöt paljastivat, että kukkakimppu oli kerätty mummon kukkapenkistä. Oletteko tytöt suloisia, niin olette! 

Ihanien tyttöjen poimima kukkakimppu löysi tiensä yhdelle kahvilan pöydistä. Siellä se kukoistaa edelleenkin.
Tämä päivä on myöskin ollut suhteellisen jännittävä. Meillä oli kiireinen aamu, koska meillä oli paljon leivottavaa. Ja tietenkin juuri silloin, kun on kiirettä, niin myös tekevälle sattuu. Olemme vissiinkin aikamoisia mestareita levyjen kanssa. Jostain syystä ne ovat silloin päällä kun niiden ei pitäisi ja toisinpäin. Aamulla olimme juuri saaneet mutakakun uunista ja laskeneet sen hellalle, kunnes vähän ajan kuluttua havahduimme palaneen käryyn. KÄÄK!! Mutakakun alla oleva levy oli jostain kumman syystä päällä!! Ja kun nostin hädissäni vuoan levyltä ja yritin kurkistaa, oliko pohja palanut, vuoka räksähti kuumuuttaan palasiksi lattialle kas näin:

Kas kas. Kui siin si näin kävi? Nyt häätyy totta tosissans alakaa tarkisteleen levyjä harva se sekunti.

Ja voi sitä käryn määrää! Aamutoilailuista autuaan tietämättömänä aamun ensimmäinen asiakas kehui vielä lähtiessäänkin ihanaa pullan tuoksua. Olisipa vain tiennyt, että mitkä raikkaat tuoksut keittiön puolelta olivat leijailleet vielä hetki sitten. 

Mansikat taitavat olla tältä kesältä jo kohta ohi. Siksipä tekaisimme ehkä viimeisimmistä mansikoista makoisat jätskiannokset itsellemme! :)
Jos mansikat ovat tältä kesältä ohi, niin mustikoita on senkin edestä! Saimme pohojosesta tuliaisina ihania tuoreita mustikoita, joista teimme herkullista mustikkapiirakkaa. Eräskin asiakas tuli kolmen suklaan kakun syötyään uudestaan myyntitiskin taakse ja tilasi mustikkapiirakkaa, "yleisöpalautteen perusteella". :)
Ihanaa tiistaipäivää kaikille ja nähdään Rullakartiinassa! :)


torstai 18. heinäkuuta 2013

Kukkiva Rullakartiina

Etelän puutarhasta saatiin kukkakimppu. Kuva: Selja Kinnunen

Päivänkakkarapelto Rullakartiinan vieressä on jo kuihtunut alkukesän loistosta, mutta meillä Rullakartiinassa kukoistaa. Kiitos ystävien ja vieraiden, jotka ovat tuoneet kauniita kukkia tuliaisina meidän iloksi. Uskomatonta, miten paljon niitä on meille ojennettu ja ennen kaikkea uskomatonta ketä kaikkia mahtavia vieraita meillä täällä on ollut. "En kestä!" sanoisi yhtiökumppanini tähän väliin. Kukkien lisäksi kukoistavat kesän mansikat sekä meidän rullakartiinalaisten mielet. Pohdimme koko porukalla, miten meidän kesän toiveet ovat tähän asti täyttyneet. Yhteenvetona: kaikki ovat yllättyneitä, mitä kaikkea kivaa kesä on tähän asti ollutkaan ja mitä vielä on tulossa!! 

Pekunia tuli pohjosesta... Kuva: Selja Kinnunen

Krysanteemi rannikolta... Kuva: Selja Kinnunen

Naapurin tuomat mansikat koristavat kakkuja ja maistuvat hyviltä jätskiannoksissa! Tuuppa vaikka ite testaamaan! Kuva: Selja Kinnunen

Asiakkaita on ollut kivasti ja kiirusta on riittänyt. On leivottu, kahvitettu laulajia Sarkin museolla, juostu hakemaan unohdettu kahvimaito, siirrelty kylttejä, seurattu vieressä olevaa häämenoa... Maanantaina koittanut vapaa päivä tuntui sopivalta huhkimisen jälkeen. Silloin bongattiin kaatopaikalta löytö, josta olimme mielissämme.  Mitä lie tämäkin tuoli on kaikkea kokenut ja mitä vielä tulee kokemaan. Uusien elämien antaminen on hauskaa!
"Uusi" tuoli bongattu peräkärryltä Raumalla, pelastettu kaatopaikalle vienniltä ja asetettu kahvilan lukunurkkaukseen.

Kolmen suklaan kakun kerrokset ovat tasaantuneet kesän ja kokemuksen myötä. =) 



Heinänkorjuun aika olisi, mutta näitä heiniä ei saa vielä nostella mihinkään! Kuva Selja Kinnunen 

Vapaapäiviltä on kiva rullautua myös arkeen, nähdä omat kyltit ja tulla kotiin. =) Vautsi, minkä logon Taulun ja tapetin Birgit Paavola on meille suunnitellutkaan. Siihen ei silmä kyllästy, niin kuin ei koko Untamalaan ja Rullakartiinaankaan!

Kuva: Birgit Paavola

perjantai 12. heinäkuuta 2013

Juhlat on nyt juhlittu (ainakin vähäksi aikaa)


Miten sitä osaisi kuvailla viime viikonloppuisia runon ja suven juhlia? Rullakartiina täyttyi ääriään myöten runon, suven ja musiikin ystävävistä. Eino Leinon päiväksi oli suotu aurinkoinen ja lämmin sää. Vietimme kuitenkin juhlan ohjelmallisen osion sisällä, jotta runot ja musiikki kuuluisivat paremmin. Penkit ja pöydät loppuivat ihan alkumetreillä ja kaikki eivät mahtuneet suureen salonkiimme, vaan joutuivat kuuntelemaan esityksiä porstuassa. Tunnelma oli kuitenkin lämmin ja erittäin tiivis ihan sanan konkreettisessakin merkityksessä.

Jaskalle ja Eliakselle runsaat kiitokset hurmaavasta musisoinnista. Ollaan saatu maailman eniten palautetta teiän soitosta! Pellehypystä erityiskiitokset! Kuva: Tiila Maaninka


Me Rullakartiinalaiset emme ole mitään rutinoituneita tapahtuman järjestäjiä, mikä näkyi muun muassa siten että juhlat alkoivat puolisen tuntia myöhässä, kaikille ei riittänyt istuimia ja runon lausujat saivat runonsa vasta aivan pari minuuttia ennen juhlan alkamista, kiitos kaikille kun sieditte pientä Huvikumpumaista epätäydellisyyttä. Yksi yhtiökumppanimme oli juhlimassa ystävänsä valmistujaisia, joten olimme Seljan kanssa kahden palvelemassa juhlijoita, emmekä olisi selviytyneet ilman ahkeria ja ylen avuliaita ystäviämme, jotka kiessäsivät astioita keittiöön, tekivät tiskejä, kastelivat ja keräsivät kukkia, lausuivat runoja, musisoivat, ottivat kuvia, kantoivat tuoleja, jaksoivat odottaa kahvia ja olivat muutenkin henkisenä ja konkreettisena tukena. Kiitos kaikille viikonlopusta.

Innokkaimmat vieraat tulivat katsomaan, josko olisimme olleet auki ympäri vuorokauden. Ikuiseksi arvoitukseksi on jäänyt, kuka kumma intoutui kirjoittamaan suloisen runonsa meille kello 03.56 sunnuntaina aamuyöllä. Kuva: Selja Kinnunen
Rullakartiinan pöydät täyttyivät Laitilan kirjastosta lainatuista runokirjoista.

Kasitien varrella, aivan kahvilamme nurkalla on pelto, joka on istutettu täyteen Päivänkakkaroita. Niitä urhoolliset juhlijamme kävivät keräämässä käärmeita ja punkkeja uhaten. Kuva: Tiila Maaninka

Kuva: Tiila Maaninka

Saimme viikonloppuna uuden tuotteen Rullakartiinaan. Alpa valmistaa alpakan villasta tehtyjä pipoja, villapaitoja, huiveja ja vilttejä. Kua: Tiila Maaninka



Juhlien jälkeen arkeen palaaminen on sujunut oikein jouhevasti! Olemme saaneet nauttia yövieraista ja pääsimmepä myös kylään omalle pihallemme, kun pihaan oli parkkeerattu asuntoauto jonne saimme kyläkutsun. Täällä Rullakartiinassa arkikin tuntuu suurimmaksi osaksi juhlalta, kiitos kun teette arjestamme juhlaa.

perjantai 5. heinäkuuta 2013

Yhtä juhulaa!

Kahvilanpito tulee nykyään meillä jo uniinkin. Toissa yönä säpsähdin hereille yhtiökumppanin riemukkaaseen huutoon, joka kuului näin: "Kyl on kuule juhulat!" Kyseinen yhtiökumppani ei kyllä aamulla muistanut, että millaista unta oli nähnyt, mutta luultavasti kahvilanpidosta. Mistäpä muustakaan. :) Meidän elämä on nyt vain ja ainoastaan kahvilaa, mutta tämä on niin unelmaa! Tuntuu, että tarpeeksi ei voi ollenkaan hehkuttaa tätä eloa ja tätä paikkaa. Koettakkee lukijat kestää tätä leijumista. ;) 

Ja arvatkaapa mitä tapahtui tänä aamuna? Meistä tehtiin lehtijuttu TURUN SANOMIIN! Nyt jäädään vain jännityksellä odottamaan, että milloin juttu ilmestyy. Ja että miten edustavia kuvista tosissaankin tuli, sillä olimme kuvissa heti niin leivontamyssyt päässä leipomispuuhissa. 

Asiakkaita on edelleenkin käynyt mukavasti! Rakastan mielenkiintoisia keskusteluja asiakkaitten kanssa, ihania vakiasiakkaita, pieniä asiakkaita kiikkumassa pihakeinussa tai lappamassa hiekkaa ämpäriin hiekkalaatikon reunalla, kauniita auringonlaskuja ja kesäillan maalaistuoksua, keittiön ikkunasta näkyviä heinäseipäitä ja KAIKKEA, ihan KAIKKEA! 

Tässä kuvia Rullakartiinasta:

Piha-aitan portaat ja kauniit kukkaset.

Täytynee myös laittaa kuva pihamaalla patsastelevasta oivasta kesäautostamme Opelixista. On kyllä niin ketterä, varma ja vallan ihana, vaikka jokunen torvelo onkin saattanut erehtyä kuittailemaan meille tästä meidän "firman autosta". Myö emme kuitenkaan ota kuittailuja kuuleviin korviin, vaan painetaan kaasua. Tällä autolla hoituu kaikki kauppareissuista uintireissuihin ja lomareissuihin. 

Kolmen suklaan cookieseja.

Rullakartiinan herkullisia vaniljatoscapullia. Eräs asiakas totesi lähtiessään, että ei ole koskaan syönyt yhtä hyviä pullia. Niin ihana kuulla!!
Olemme saaneet lisää tuotteita myyntiin. Tässä paikallisen mainosalan yrittäjän Heidi Lockmerin printtejä.
Parasta on myös myös lukea eteisen seinällä olevasta vieraskirjasta asiakkaitten kommentteja. Tässä muutamia: 

Ihanan hollantilaispariskunnan puumerkki.
<3

Parasta on myös ystävät ja tuttavat, jotka poikkeavat piristämään kahvilan eloa. Viikko takaperin pääsimme myös moottoripyörän hurjaan kyytiin. Soli niin jännittävää! Itsehän tosiaan unohdin laittaa visiirinkin kiinni, joten sain kokea vauhdin hurman ja tuulen tuiverruksen hyvinkin navakkana. ;) Täällä käy myös paljon pyöräilijöitä. Keskustasta on hyvä pyörätie tänne Untamalan kylänraitille, ja moni poikkeaa myös kahville. Tänään pihaan kaarsi ihana pyöräilijäpariskunta uskomattoman hienoilla pyörillään...

....enkä minä malttanut pysyä pyörästä erossa, vaan hyppäsin valkean Bianchin selkään. Ja niin pyörä ja kahvilanpitäjä hävisivät tielle tietämättömille. :) No ei vaan. Tuli kyllä melekonen pyöräkuume ja pyöräREISSUkuume! Kiitoksia teille ihana pyöräilijäpariskunta, kun sain käydä koeajolla! (c) Anniina Miettunen
Yhtäkkiä jauhokaapin oveen oli ilmestynyt tälläinen kuva. Yhtiökumppanini mukaan saattaa tehostaa työntekoa. En ymmärrä mitä hän mahtaa tarkoittaa.

Kauniin halkeilevat ikkunanpielet ja pitsiverhot.
 Huomenna meillä on Rullakartiinassa runon ja suven juhla, jota me odotamme jo innolla! Olemme lainanneet kirjastosta pinon, tai oikeastaan useammankin, runokirjoja, joista on voinut valita oman lempirunonsa, mikäli ei ole sitä ulkoa muistanut. Tai sitten on voinut kirjoittaa omankin runon. Huomenna saadaan nauttia runoista, sellon ja viulun soinnista ja Suomen suvesta! Tervetuloa kaikki klo 17 alkaen Rullakartiinaan! :)


tiistai 2. heinäkuuta 2013

Rullakartiinan arkea

Hui! Rullakartiinan kesäkuu on jo vierähtänyt! Ja onk nautittu? Kyl o! Nyt on myös pitkät lomat vietetty kesältä ja olemme tästä eteenpäin auki normaalisti (ti-su 11-20 ja ke 11-21). Eli nyt lomaillaan ainoastaan maanantaisin tai jos yhtiökumppanit myöntävät lomia. =) Paitsi eihän me lomia kaipaillakaan...  

Rullakartiinan arki on maistunut nimittäin niin hyvin ja sielu lepää täällä idyllissä. Sitä ei ärsytä muut kuin kärpäset; niiden aika monen sielu (tai ainakin ruumis) lepää totaalisesti kyllä myös. Eri keinoja niiden tappamiseen on kehitelty. Tässä kuvapläjäystä Rullakartiinan arjesta ja vähän muustakin:


Untamalan kesäillat: ilta-aurinko hellii, lenttispelejä, kirjojen lukemista, lenkkeilyä, pulahtaa uimaan Särkijärveen touhupäivän jälkeen ja kaikkea muuta kivaa. 
Kuva: Selja Kinnunen

Naapuri toi mansikkamaistiaisia. Kelpaa olla kahvilanpitäjä ja istua tauolla aurinkoisena kesäpäivänä! Kesä on tottavie nyt! Kuva: Selja Kinnunen



Tämä tarjoilutiski on niin kiva ja meille niin tuttu. Kohta kokeillaan jotain uusia tuotteitakin, joten ikkunaruudut hiukan muuttuvat.
Kuva: Selja Kinnunen

Naapurissa asuu Tellu, jonka siirsimme vehreämmälle laitumelle.

Tellu ja muut lampaat pääsivät tosiaan uudelle, vehreämmälle laitumelle. Ja meikä pääsi tosiaan eka kertaa lampaita paimentamaan!Aika kauan siinä meni, että saatiin emot kiinni ja muut lampaat houkuteltua ulos aitauksesta. Kiltisti ne kuitenkin siirtyivät lopulta, kun vain saatiin ulos turvallisesta aitauksesta. Söpöjä nää kaverit!

Söpö on tämäkin kaveri, joka koristeli Rullakartiinan seiniä! =)

Näettekö tuon vanhan Singerin, keinutuolin, kukkapeitot, raidat, kynttilän, rapistuneen maalin, lankkulattian? Miettikääpä miksi me tykätään tästä Ventolasta ja tästä elosta!
 Kuva: Selja Kinnunen
Joskus käy näin. Siis, että pullapelti nostetaan kuuman levyn päälle. Tuoksut eivät ensimmäiselle asiakkaalle tuona aamuna olleet nenää hiveleviä.
Kuva: Selja Kinnunen


Vielä täytyy fiilistellä näitä kesän ekoja mansikoita. Tätä ei valitettavasti ole tarjolla asiakkaille, mutta kohta jotain mansikkatuotetta kehitellään, luvattu!
Kuva: Selja Kinnunen
Ja ennen: Viimeisenä iltana ennen avajaisia maalari maalasi kylttejä, sinistä ja valkoista...
Kuva: Kaisa Karttunen


Ja nyt: Näyttää hyvältä! Täällä tämä Rullakartiina on!
Ennen: Ihanat talkoolaiset! Tässä kaverin takoma kyltti saa vielä talkoolaiselta väriä pintaan, että erottuu seinästä.
Kuva: Kaisa Karttunen

Nykyään: Tervetuloa Rullakartiinaan toivottaa valmis kyltti...
...juomaan kahvia vaikka näin...
Kuva: Kaisa Karttunen

... katselemaan ihanaa maalaismaisemaa...
Kuva: Selja Kinnunen
... ja syömään itsetehtyjä leivonnaisia!!
Kuva Selja Kinnunen
Tällasta täällä Laitilan Untamalassa kylätalo Ventolan kahvila Rullakartiinassa. Tavataan! Hei ny va! ;)