Humussa

Tämä viikonloppu Rullakartiinassa yhtä avajaishumua ja meillä Rullakartiinalaisilla humussa olemista!!! Ja humu jatkuu aina vaan....... 

Perjantain viimevalmistelut olivat valtavaa tohinaa. Ensin Turun päässä ja päivällä Untamalassa. "Kaakaojauho puuttuu! Voiko joku mennä kauppaan?" "Eikä, näistä tuli lättäniä!"  "Ei se haittaa." "Onko ruuveja?" Tätä se oli ja yömyöhään menikin.  (Tämän huomasi kertomansa mukaan naapurikin, joka oli yöllä kahdelta käynyt jääkaapilla.) Unet jäivät vähille, mikä aiheutti osaltaan humussa olemista. Mutta lauantaiaamuna väsymys ei painanut pätkääkään ja kaikki olennainen oli valmiina. Ihanat ja avuliaat ystävämme olivat näissä valmisteluissa korvaamattomia. He muun muassa siivosivat, somistivat, kitkivät rikkaruohoi, leikkasivat ruusupuskii, jakoivat mainoslappuja kyläläisten postilaatikoihin, kävivät kaupassa, koristelivat seiniä, pilkkoivat tomaattia ja sipulia sekä maalasivat upeita kylttejä ja veivät niitä tienvarsille... Kylttien pystytystä joku ohikulkija oli erehtynyt luulemaan liikennemerkkien sabotoimiseksi, mutta ei suinkhaan! Ihanat ystävämme eivät olleet pahanteossa vaan päinvastoin tekemässä palvelusta! KIITOS kaikille ja kaikesta!! 

Pihapiiri pyörän jopparilta, pyörä löysi myöhemmin paikkansa kyltin kannattajana 

Ja koittihan se avajaispäivä ja ensimmäiset viralliset asiakkaat. Mitä kohtaamisia koko päivä ja koko viikonloppu! Tämän työn suola, sokeri, jauhot ja kerma! Siis asiakkaat! Ensimmäistä kertaa tulostui asiakkaille kuitteja, joidena lopussa lukee Tove Janssonin muumeista poimittu lause: "Elämä on täynnä suuri ihmeitä sille, joka on valmis ottamaan niitä vastaan." Niinpä, siltä tämä on tuntunutkin. Uskalsimme aloittaa toteuttaamaan unelmaamme ja ihmeitä tapahtuu. Niitä te ihanat ihmiset tarjoilette meille sanoillanne, ilmeilläinne ja sillä, että tulette. Meidän omat kakkutarjoilut ovat pieniä niihin tarjoiluihin verrattuna. Ihmettä on myös tämä ympäristö ja kesä! Oikeastaan meistä tuntuu, että tämä kaikki on yhtä suurta ihmettä.  Lauantai-iltana olimme niin onnellisia (ja uupuneita), että nauroimme kaksi tuntia veet silmissä yhdessä. 

Untamalan onnenkengillä on tuntunut olevan vaikutusta

Eihän nämä ensimmäiset kaksi päivää ilman kommelluksia sujunut. Sehän myönnettäköön. Kassan oikeat napit ei tahtonu löytyä. Tilauksissa tuli sekaannuksia. Ajatus ei aina toiminut. Sunnuntaina myös tuolit tulivat testattua. Kerroimme juuri asiakkaallemme, kuinka olemme keränneet vanhoja huonekaluja kahvilaamme. Asiakas istahtaa ikkunan ääreen kauniille, vanhalle pinnatuolille. Kuluu tovi ja asiakas makaa lattialla. Onneksi ei käynyt muuta kuin tuoli meni rikki. Tämän jälkeen kaikki tuolit tarkastukseen ja syynäykseen ja suuret pahoittelut asiakkaalle tapahtuneesta. Kaikkea matkan varrella oppii! Yksi neuvo tulevalle kahvilayrittäjälle: testaa tuolien kestävyys. Jälkeen päin voi nolottaa, jos et tee tätä. Mutta ei kaikesta    selvittiin ja toivottavasti selvitään jatkossakin. Huomenna jatketaan humua!

Tuolit odottavat istujia (ja niiden luulisimme nyt kestävän)

P.S. Mainittakoon vielä yksi syy tähän humuun: työsuhde etuudet ovat loistavat. Tässä kirjoittaessani ja katsoessani pitsiliinoilla koristeltua seinää (tästäkin kiitos ihanille talkoolaisille) yhtikumppanini tarjoilee kuumaa kaakaota, höysteenä porkkanakakkua. Nam! Kyllä kahvilanpito on kivaa!

Nämä ihanat kuvat on ottanut ystävämme Kaisa Karttunen. 

(Seuraavaksi luvassa kuvia tarjoilutiskistämme, kylteistä ja leivonnaisista.)

Tervetuloa jo tutut asiakkaat uudelleen poikkeamaan meidän Rullakartiinaan ja uudet asiakkaat katsomaan, mistä tässä humussa on kyse!!