Peppi Pitkätossun kesäkahvila

Rullakartiina. Meidän yhteinen unelma ja pitkäaikanen haave on vihdoin toteutumassa. Kesäkahvila punaisessa maalaistalossa kauniissa luonnonmaisemissa. Emme olisi varmasti voineet kauniimpaa paikkaa kahvilallemme toivoa. Parhaillaan pihaympäristössä kukkii eriväriset syreenit ja keinut odottavat keinujia (ja ruohikko leikkaajaa). Tähän saakka olemme juosseet paikasta toiseen hoitamassa asioita niin yritysneuvonnassa, pankissa kuin verotoimistossa. Mutta nyt on vihdoin aika tarttua oikeasti luudan varteen, upottaa kädet multaan ja kantaa monesta eri paikasta haalitut pöydät, tuolit, liinat ja kankaat sisään ihanaan maalaistaloon. Avajaisiin enää neljä päivää, niin jännittävää!!

Punaiset keinut ja taustalla ihana puukirkkoa kiertävä kiviaita.

Viimesten kahden kuukauden aikana olemme olleet toisistamme erillään ja kahvilan suunnittelutyö on tapahtunut välillä tuhansienkin kilometrien päästä. Yksi on ollut melkein kaksi viikkoa Italiassa, kuulemma reseptien hakumatkalla. Ja pyytää matkavähennyksiä työreissusta. Italiasta ei itse asiassa ollut irronnut yhtään reseptiä, mutta alkumatkalla Tukholmasta löytyi mielettömän herkullinen, Chilestä kotoisin olevan ihanan naisen antama ohje, hänen chileläisbravuurinsa, Pie de Lemón. Sitruunamarenkikakku. Mutta ei mikä tahansa sitruunamarenkikakku, vaan kakku valmistetaan hyvin erikoiseen tapaan. Chileläinen marengin valmistus tapahtui aivan eri tavalla kuin Suomessa, ja resepti on tällä hetkellä hyvin yksityiskohtaisesti kirjoitettuna matkapäiväkirjan sivuille. Reseptien takia on siis matkustettu monia monia kilometrejä ja reseptimme ovat hyvin kansainvälisiä, kuten näkyy. ;)

Suussa sulava Pie de Lemón

Nyt olemme kuitenkin kaikki kolme Suomen maankamaralla ja samassa paikassa Suomeakin. :) Eilen ohjelmassa oli kahvilan siivoamista, jotta tänään saisimme muutettua tavarat. Eilinen siivoamisen aloittaminen oli kuitenkin monen mutkan takana. Alun perin innokkain meistä oli suunnitellut jo aamuyhdeksältä lähtevänsä siivoamaan. Päädyimme kuitenkin aamusta aluksi koulun atk-luokkaan hoitamaan keskeneräisiä asioita. Muokkasimme flyereita ja suunnittelimme, mitä nappuloita kassakoneeseen haluamme jne. Ja puhuimme oikein kovaan ääneen atk-luokassa, jotta kaikki ympärillä olijat kuulisivat, että Laitilassa on tosiaan lauantaina 8.6. erään kesäkahvilan avajaiset. :D

Kahden maissa iltapäivällä tulikuumassa helteessä (kuumuus oli melkein mahdoton Italian lomalta palanneelle, koska hän oli nimittäin palella tärissyt Italian kylmässä sateessa) aikomuksenamme oli vihdoin ottaa imuri ja moppi kyytiin ja suunnata kohti Laitilaa. Monta mutkaa oli kuitenkin vielä edessä. Ensinnäkin lämmöt nousivat Mercedeksessä huolestuttavan korkealle ja jouduimme soittamaan kaikentietäville veljillemme. Apu löytyi siitä, että tuuletukset laitettiin seuraavaksi puoleksi tunniksi pois päältä, joten matka oli aina vain hikisempi. Matkalla piti käydä ostamassa rättejä ja pesuaineita ja tankatakkin piti. Monta U-käännöstä piti sen yhden tankinkin takia tehdä. Kun kolmekymmentä kilometriä tietä oli takana, niin liikenne seisahtui edessä. Oli sattunut liikenneonnettomuus, mediheli säksätti taivaalla, paloautot ja ambulanssit kiisivät paikalle. Piti kiertää onnettomuuspaikka pientä kuoppaista metsätietä. Kun vihdoin pääsimme Laitilaan, ajattelimme vielä ennen siivousflow'hun pääsyä hakea Raumalta sinä iltana haettavat tavarat. Yhdellä nimeltä mainitsemattomalla kahvilan hengettärellä oli kuitenkin hieman heikohko suuntavaisto, joten Raumaa kierrettiin ympäri ämpäri. "Eli seuraavasta taitaa sitte olla vasemmalle, vai oota, kyllä, tai siis ei tää itse asiassa vaikuta tutulta, eiku ehkä sitteki, eiku nyt tiiän KÄÄNNY TUONNE OIKEALLE". Ja siinä vaiheessa tosiaan risteys oli jo puolessa välissä. Ja tätä ei tapahtunu vaan yhdessä risteyksessä vaan kertaa kakskymmentä.

Sitten tuli jo nälkä. Piti testata uunin toimiminen kesäkahvilassa. Oikein hyvin toimi. Sitten kun mahat olivat täynnä, niin kello näytti iltakahdeksaa. Vihdoin tyttäret pääsivät tarttumaan pölyhuiskuun ja luutuun. Reippaat pari tuntia hämähäkin seitit tippuivat nurkista alas, ja kahvila alkoi tuoksua ihanan raikkaalta. Ja silmät kirkastuivat kirkastumistaan. Suunnittelimme myyntitiskin paikkaa, koristelua ja tuntui, että jalat nousivat aina vain korkeammalle ja korkeammalle siitä kaikesta odotuksesta, innosta ja ilosta.

Suunnittelun, sisustuksen ja koristelun tuloksen saat nähdä lauantaina 8.6. Laitilassa Untamalan kylässä, Untamontie 79:ssä! Me kolme odotamme Sinua ja Sinun ystäviäsi ja toivotamme teidät tervetulleeksi kahvittelemaan persoonalliseen kesäkahvila Rullakartiinaan! Nähdään siellä!! :)

"Yksi kahvipannu sinne tai tänne - ei kai se suuria merkitse kun ollaan etsimässä pyrstötähtiä." Nuuskamuikkunen

Pihamaan villiintynyt ruohikko odottaa reipasta ruohonleikkaajaa.

Rättiä käärittiin lastaan ja hämähäkin seitit saivat kyytiä.